Sisällysluettelo

• Linkkejä
• Valokuvia
• Sukelluslokeja
• Navigointi
• Tuuliennuste

Rahtilaiva M/S Coolaroon hylyn kappaleet Helsingin Gråskärsbådanin eli Hallinluodon eteläpuolella ovat eräs suosituimmista pääkaupunkiseudun sukelluskohteista. Göteborgissa 1956 rakennettu Ruotsalainen rahtilaiva ajoi karille 27.10.1961 ja pahoin vaurioituneena vajosi myrskyssä kahteen osaan katkenneena karikon päälle 8.12.1961. Alus oli 132 m pitkä ja siinä oli 4 lastiruumaa. Nykypäivänä hylystä on jäljellä kolme suurempaa kappaletta: keulaosa, kone ja perä. Hylystä on aikoinaan poistettu kaikki käyttökelpoinen ja arvokas, ja öljytkin on imetty pois.

Kohde on aika kaukana ulkomerellä ja siellä saattaa joskus olla aika hyväkin näkyvyys. Näkyvyys kuitenkin vaihtelee, ja saattaa joskus olla vain parin metrin luokkaa pahimman leväkauden aikana, alkukeväällä ja loppusyksystä voi olla todella kirkas (ja kylmä) vesi ja yli 10 metrin näkyvyys. Kohteella on usein hylkeitä, jotka saattavat uteliaina tulla jopa näykkimään sukeltajien räpylöitä.

Koska kohde on niin kaukana avoimella merellä, sinne voi lähteä vain hyvällä kelillä. Tuuli maksimissaan 6 m/s ja mieluummin reilusti alle. Enintään 50 cm merkitsevä aallonkorkeus. Meripahoinvoinnista helposti kärivälle kohde sopii vain aivan tyynellä säällä.

Wikipediasta löytyy melko perusteellinen artikkeli hylyn uppoamisen ja romuttamisen eri vaiheista:  https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Coolaroo

Yleensä joka kesä Coolaroon keulalle joku laittaa poijukanisterin. Vasemman laidan kaiteessa on valmiina paksu köysi, mutta jäät yleensä vievät poijuna toimivan kanisterin, joka on sitten vaihdettava uuteen. Lähellä olevaa konetta ja peräosaa ei yleensä poijuteta, mutta niiden tarkat koordinaatit ovat tiedossa ja ovat melko helposti löydettävissä.

Sukellusseura Kuplan käytäntönä on, että Keula on P2 kohde, vain kone ja perä P1:lle sopivia. Monet muut sukellusseurat saattavat viedä P1-sukeltajia Keulalle, koska siitä suuri osa on sukellettavissa 18 metriä ylempänä. Toisaalta aivan keulapäässä vettä on jopa 24 metriä ja kohteella vaaditaan hyvää nosteenhallintaa eri syvyyksillä. Keulalla on myös huonossa näkyvyydessä vaara eksyä hylyn sisälle. Kokenut sukeltaja ehtii 45 minuutissa näkemään ihan kaiken.

Coolaroon kone on erittäin suosittu ja perinteinen P1-kohde ja ennen Rysäkiven hylyn löytymistä 2020 se oli usein ensimmäinen ”hylkysukellus” monelle aloittelevalle sukeltajalle. Mikäli mennään konetta sukeltamaan, niin se yleensä merkitään heittopoijulla ja vene ankkuroidaan siten että heittopoijulle on lyhyt uinti. Aloitteleva P1-sukeltaja ei useinkaan sinkkupullolla paljon yli 30 min sukellusta koneella tee.

Kokeneiden sukeltajien on mahdollista sukeltaa keula, kone ja perä reilun tunnin sukelluksella. Usein keulan ja koneen välillä on laini. Perälle ei lainia yleensä ole joten sen joutuu etsimään suunnistamalla koneelta. Jos todella haluaa kaikki kolme osaa sukeltaa, niin parasta on aloittaa keulalta, poijuköyttä alas, noin 20 min keulalla, uinti koneelle 10 min. Nopea 10 min kierros koneella, uinti perälle 10 min, siellä 10 min ja omalla SMB-poijulla ylös.   

Toinen mahdollisuus on sukeltaa koneelta lainia pitkin keulalle, ja sieltä lainia takaisin, tai sitten nousu keulan poijuköyttä ja pintauinti takaisin veneelle. Jos lainia ei ole, koneelta voi yrittää suunnistaa keulalle. Keula on koneelta kompassisuunnassa noin 40 astetta, mutta kannattaa pinnalla tarkistaa oman kompassin näyttö poijua kohti. Sukellusmatka lainia pitkin on tarkalleen 6 min loivaa rinnettä alas. Keulaosan revennyt yläpää löytyy 14 – 15 m syvyydeltä ja syvin kohta keulakappaleen oikeaa laitaa noin 22 m.

Keulakappale on noin kolmasosa alun perin 131 metrisestä laivasta. Laiva katkesi karilleajon jälkeen myrskyssä hieman komentosillan etupuolelta ja keulakappaleeseen jäi kokonaisena etummainen päältä avoin lastiruuma ja etukannen masto, joka on nyt kaatuneena kohti pohjaa. Kaikki muu laivaa muistuttava on hylystä purettu pois ja jäljellä on vain metalliromua pitkin merenpohjaa.

Peräosan jäänteet löytyvät potkuriakselin suunnassa noin 6 min sukellusmatkan päästä. Välissä on 3 metriin nouseva matalikko. Peräkappaleilla pohja on 14 m, eli koneen jälkeisen matalikon jälkeen loiva rinne alas. Matkan varrella on sekalaista pientä metalliromua.

Linkkejä

• https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Coolaroo

• https://lokistories.fi/entry/show/476

• http://finnairinsukeltajat.fi/?page_id=47293

• https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004162631.html

• https://www.hs.fi/historia/art-2000008943609.html

• https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1311

• https://www.kommandobryggan.se/transatlantic/coolaroo.htm

• https://skipshistorie.net/Svenske/GBG%20925%20Transatlantic/GBG92519560200000%20COOLAROO.htm

• https://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2019/12/Wreck-Diving-Survey_Report_Metsahallitus.pdf

Valokuvia

Coolaroon keulalla valokuvaaminen on todella haasteellista. Parhaaseen kesäaikaan on aika paljon levää ja vaakanäkyvyys lähtökohtaisesti aika huono, joten millään valaisulla kuvaan ei saa näkymään kovinkaan paljoa. Vedessä on usein paljon höttöä ja hylyllä on pimeää, joten salamoilla kuvaaminen myös on monella tavalla haasteellista.

Vuodelta 2023 Keulalta: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2023/2023-06-09+D919+Coolaroo/

Vuodelta 2023 Keula ja Kone samalla sukelluksella: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2023/2023-06-11+D922+Coolaroo/

Vuodelta 2021 Koneelta: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2021/2021+Finland/2021-05-23+D803+Coolaroon+kone/

2019 Keula: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2019/2019+Finland/2019-09-01+D0738+Coolaroo+keula/

Sukelluslokeja

Itselleni Coolaroon keula oli aivan ensimmäinen avomerisukellus OWD-kurssin jälkeen 5.7.2006. Sen jälkeen olen sukeltanut Coolarolla joka kesä monta kertaa ja lokikirjasta löytyy yli 45 sukellusta vuosilta 2006 – 2023.

https://divelogs.org/search.php?search=coolaroo+ianleiman

Navigointi

Sijainti keulalle:

P 60 01,09, I 24 52,70 WGS84 (60.017800°N, 24.877300°E)

Kuplan Hinkillä tyypillinen Coolaroon keikka vie 44 litraa dieseliä. Matka-aika Otaniemestä noin 50 min hyvällä kelillä jos voi ajaa lähes koko matkan 22 solmun vauhdilla.

Tuuliennuste