Reissu ajoitettiin mahdollisimman myöhään kevääseen, eli toukokuun loppuun, jotta kelit olisivat suotuisat. Alun perin meillä oli aikomus päästä Finnmatkojen suoralla charterlennolla Hurghadaan, mutta valitettavasti Finnmatkat perui viime tinkaan kaikki toukokuun lähdöt vähäisen kysynnän vuoksi, joten jouduimme sitten hankkimaan reittilennot tilalle. Suoria lentoja ei Helsingistä Hurghadaan enää toukokuussa tehdä. Edullisimmaksi vaihtoehdoksi löytyi lopulta Air Berlinin reittilennot välille Helsinki-Düsseldorf ja Air Condorin reittilennot Düsseldorf-Hurghada. Menomatkalla yövyimme Düsseldorfissa lentokenttähotellissa. Lennot kustansivat yhteensä noin 600 EUR ja hotelli 50 EUR.

Lähdimme siis matkaan 20.5.2009 klo 18 lennolla Düsseldorfiin, jossa yövyimme ja seuraavana aamuna klo 6 jatkoimme lentäen Hurghadaan. Matkatavaroita sai olla mukana 20 kg per nuppi, mutta yhteensä 100 Euron lisämaksusta sai 30 kg sukelluslaukun mukaan molemmille etapeille edestakaisin. Teimme niin että muutama otti tämän sukelluslaukkuoption, ja ylipainolaukkuihin sitten pakattiin useammalta henkilöltä lisäkiloja. Itse otin 10 lisäkilon edestä tavaraa mukaan, lähinnä valokuvaustarvikkeita. Lennot saksalaisilla halpayhtiöillä olivat ihan asialliset ja palvelu OK. Koska lennot olivat kahdessa eri etapissa ja eri yhtiöiltä, ei kamoja voinut chekata sisään perille asti, vaan ne piti välillä ottaa Düsseldorfissa ulos ja chekata uudestaan sisään. Menomatkalla tämä aiheutti pientä kommellusta kun sukelluslamppujen ja kameroiden patterit piti turvatarkastuksessa poistaa.

Hurghadaan saavuimme 21.5. puoliltapäivin, ja kumma kyllä kaikkien tavarat tulivat perille. Siiryimme pian Emperorin meille järjestämään bussiin, joka kuljetti meidät Hamatan satamaan 5 tunnin ajomatkan päähän etelään. Marsa Alamissa olisi ollut lentokenttä 3 tunnin ajomatkan verran lähempänä, mutta sinne ei löytynyt järkeviä lentoja Helsingistä. Bussi oli 40 hengen ilmastoitu hyvätasoinen turistibussi, joten matka sujui ihan mukavasti. Emperor oli järjestänyt meille pientä evästä ja vesipullot bussimatkaa varten. Matkalla pysähdyimme Port Ghalibissa, jossa sukellusoppaamme Sonja ja Vanessa liittyivät seuraamme.

Hamatan satamaan pääsimme hieman ennen auringonlaskua klo 18 maissa, ja pääsimme heti siirtymään kamoinemme veneeseen, joka oli kotimme seuraavan viikon ajan. Itse Hamatan satama on käytännössä vain laiturinpätkä ja pari varastokoppia keskellä erämaata, ja ympärillä on vain pienen beduiinilerin näköinen asutus. Tämä on ilmeisesti eteläisin paikka, josta liveaboard veneitä voidaan huoltaa ja josta voidaan lähteä Egyptin eteläisen Punaisen Meren reiteille. Jonkin väärinkäsityksen vuoksi veneen sukelluskansi oli lastattu täyteen tupla-12 pulloja, jotka sitten vaihdettiin oikeasti tilaamiimme 15 ja 12 litraisiin sinkkupulloihin. Hytit olimme jakaneet sovussa jo kotimaassa, joten hytteihin asettuminen sujui nopeasti ja hyvässä järjestyksessä. Sitten olikin heti illallinen joka pitkän bussimatkan jälkeen kyllä maistuikin. Tähän perään briiffaus veneestä ja sen jälkeen alkoi taistelu sukelluskannen parhaista laitepakettipaikoista ja pulloista, ja pian olikin kaikilla laitepaketit kasattuna omalla koko seuraavan viikon käytettävällä paikalla. Meillä oli kaikilla omat varusteet mukana. Veneelle on myös etukäteen sopien mahdollista vuokrata vaikka kaikki varusteet. Sitten oli vuorossa normaali passien, luokituskorttien ja sukellusvakuutusten tarkastus ja lomakkeiden täyttö. Tällaiselle reissulle vaaditaan vähintään CMAS P2 tai PADI AOWD tason luokitus sekä 50 sukelluksen kokemus. Meillä porukan luokitus- ja kokemustaso vaihteli tästä rajasta aina tuhansia sukelluksia tehneisiin laitesukelluskouluttajiin asti, mutta enimmäkseen kaikki olivat varmoja ja kokeneita sukeltajia.

Nitrox täyttöjä varten vaaditaan luokitus. Veneen membraanikompressori tekee suoraan Nitrox-täyttöjä 33% asti ja Nitroxin käyttö sisältyy reissun hintaan. Koska meillä kaikilla oli Nitrox-kortit, sovimme että kaikkien pullot täytetään aina Nitroxilla koko reissun ajan, eikä kenenkään tarvitse käyttää pulloissa Nitrox-pantoja. Tiedossa ei ollut yli 30 metriin sukelluksia, joten ei ollut mitään syytä olla käyttämättä 33% kaasua jatkuvasti.