Sukelluskauden 2014 avaus Suomenlahdella

 

Otaniemen laiturilla

Talvi on alkanut todella leudosti pääkaupunkiseudulla, maa on ollut lumeton ja lämpötilatkin enimmäkseen plussan puolella. Niinpä merikin on pysynyt avoimena, joten merellä voisi siis vielä sukeltaa. Niinpä Kuplan sukellusmestari Mikko järjesti meille merikauden 2014 avajaiset loppiaisviikonlopuksi. Tarkoitus oli laskea seuran vene Irmeli vesille ja sukeltaa jossain Helsingin edustalla.

Itse osallistuin sunnuntain 5.1.2014 reissuun (http://kupla.kyla.fi/tiki-events.php?view_event=1492 ), jonka kohteeksi valikoitui pitkällisen arpomisen jälkeen – heti noin klo 10 maissa tapahtuneen laiturista lähdön jälkeen – Hernesaaren edustalla oleva hylky. Paikkahan on siis aivan rannassa, melkein keskustassa ja näin lähellä rantaa on kesäisin tietty aivan nollanäkyvyys, joten vain keskellä talvea on mitään toivoa nähdä edes pari metriä eteensä. Lisäksi hylyn päällä on Kaivopuiston rannasta länteen johtava ja yksi Suomen vesien vilkkaimpiin kuuluva veneväylä, jonka kohdalla sukeltaminen on vähintäänkin haastellista. Eli kannatti hyödyntää tilaisuus ja käydä katsomassa näin harvoin tarjolla, ja silti niin lähellä oleva kohde. Tiettävästi kysessä oli noin 30 metrinen puisen purjelaivan hylky, joka on melko ehjä ja kahdella lastiruumalla.

Irmeli lastattu

Meitä oli veneessä 6 sukeltajaa, joista yksi uutta repeänsä testaamassa. Ilma oli noin 6 asteinen ja meri lähes pelityyni. Veden lämpötila pinnalla niukasti plussan puolella. Irmeli kulki hyvin ja nopeasti ajoimme Hernesaaren rantaan, josta hylky tarkoilla (mutta salaisilla) koordinaateilla löytyikin ja Irmelin kaiussa näkyi lupaavan näköinen 30 metrinen muodostelma noin 14…15 metrissä. Melan perustella syvyysnäkyvyys ainakin yli metrin. Pudotimme heittopainon, joka osui hylyn kannelle vasemmalle laidalle perään.

Heittopaino hylyn kannella

Kun itse pääsin sukeltamaan, niin sieltä tosiaan löytyi ehjähkö puulaivan hylky, pohjan ollessa 15 metriä ja alus oli uponnut aika syvälle mutapohjaan, niin että laidat nousivat merin pari pohjan yläpuolelle. Aluksen pituus noin 30 metriä ja leveys noin 4 m. Näkyvyys oli parin metrin luokkaa, joten siellä juuri ja juuri näki kulkea, mutta isompia osia kuen ankkuripeliä ei voinut nähdä kerralla kokonaan. Aluksessa oli aika hyvin säilynyt esineistöä, kuten astioita ja pulloja. Potkuri oli kuitenkin viety eikä ruoria löytynyt. Vesi oli 3 asteista, ja kun sen hylyn kiersi kolmeen kertaan rauhallisesti 20 minuutissa, niin tuossa lämpötilassa tämä sai riittää. Pieni kamera oli mukana ja räpsin sillä joitakin otoksia, mutta siinä näkyvyydessä mitään taideteoksia ei syntynyt, tai ehkäpä juuri niitä kuvia voisi abstrakteiksi teoksiksi kutsuakin 🙂

Ihan kiva kaudenavaus, mutta hiukka paremmin olisi pitänyt pukeutua, sillä aika kylmä on merellä näin talvisin. Onneksi tällä kertaa ei regulaattorit lähteneet puhaltamaan, niinkuin edellisellä kaudenavauksella, vaan kaikki laitteet pelasivat loistavasti. Jouduin tosin lainaamaan lampun, koska omani oli hörpännyt vedet sisään erällä syksyn sukelluksella, ja sen korjaaminen / päivitys on vielä vaiheessa.

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *