Päiväsukellusten jälkeen laiva ajoi Banda Api tulivuoren ohi ja ankkuriin Banda Neiran lahdelle. Kävimme nopealla visiitillä Banada Neiran kylässä ja sen jälkeen yösukellus. Banda Neiralla oli matkapuhelintukiasema ja tekstareita saatti lähettää ja ottaa vastaan. Pääsääntöisesti matkapuhelimella ei saanut reissun aikana kenttää.

IMG_0367.JPG

IMG_0367.JPG

IMG_0402.JPG

IMG_0402.JPG

Banda Api saaren 640 m korkea tulivuori purkaantui viimeksi 1988, mutta sen jähmettyneessä laavavirrassa kasvaa jo nyt runsaasti kovia koralleja. Tätä pidetään hämmästyttävän nopeana toipumisena, sillä yleensä on kuviteltu että korallikasvun palautuminen kestää paljon kauemmin. Sukelsimme yösukelluksen merenalaisen laavavirran päällä ja siellä todellakin oli varsin runsaasti korallia ja elämää. Nämä olivat tosin melko karun ja vaatimattoman näköisiä alueen muihin riuttoihin nähden, mutta Thaimaassa näkee helposti karumpaakin. Otin tälle yösukellukselle pokkarikamerani Canon Ixuksen mukaan, ja saapa silläkin ihan kelvollisia kuvia. Linkki sukellus numero 8 kaikkiin kuviin.

IMG_0313.JPG

IMG_0313.JPG

IMG_0320.JPG

IMG_0320.JPG

Seuraavana päivänä 14.3. laiva ajoi Banda Besarille.
Banda Besaria kiertää valliriutta, jonka seinämässä on meren alla 20…30 metrin syvyydessä huikean hieno läpi uitava tunneli, jonka seinämät ovat täynnä upeita koralleja. Tämän sukelsimme heti aamusta, ja tunneli oli aivan mielettömän hieno, sukelsin sen kaksi kertaa edes takaisin. Linkki sukellus numero 9 kaikkiin kuviin.

IMG_0444.JPG

IMG_0444.JPG

IMG_0456.JPG

IMG_0456.JPG

Aamun seuraava sukelluskohde Batu Kapal, eli veneenmuotoinen kivi oli jonkun matkan päässä pääsaarilta, ja sieltä löytyi meren alta useita pinaakkeleita, joiden ympärillä oli valtaisia kalaparvia ja seinämät täynnä kaikkea mahdollista. Merivirta oli melko kova, ja pinaakkeleiden kiertäminen kävi urheilusta. Petollisen hyvän näkyvyyden takia moni pudottautui vahingossa turhankin syvälle ja sukellustietekoneet piipittivät alussa ankarasti. 32% Nitroksilla ei pitäisi mennä syvemmälle kuin 34 metriä, mutta pohja oli jossain 60 metrissä ja näytti aivan kuin se olisi käden ulottuvilla. Linkki sukellus numero 10 kaikkiin kuviin.

IMG_0493.JPG

IMG_0493.JPG

IMG_0552.JPG

IMG_0552.JPG

Päivän lopuksi Pulau Hattalla oli ”reikä seinässä”, eli riutan läpi syntynyt iso aukko jonka läpi voi sukeltaa seinämälle, jolla kasvaa jättimäisiä viuhkakoralleja joka paikassa. Täällä oli häiriöksi asti pieniä Toby-kaloja (Canthigaster papua), niitä oli varmasti ziljoona. Nämä vaan olivat niin pieniä ja nopealiikkeisiä, että niiden valokuvaaminen osoittautui järjettömän vaikeaksi – vaikka niitä oli koko ajan ziljoonia ympärillä. Linkki sukellus numero 11 kaikkiin kuviin.

IMG_0281.JPG

Banda Neiran ainoa auto.

Todennäköisesti Bandasaarilla voisi kyllästymättä sukeltaa viikon tai kaksi. Siellä olikin 1990-luvun alussa pientä turismin alkua, ja Banda Neiran kylässä on ollut joskus toimiva sukelluskeskuskin. 1990-luvun lopulla puhjenneet levottomuudet ja väkivalta Molukkien alueen muslimien ja kristittyjen välillä on lopettanut turismin alueella ja useimpien maiden ulkoministeriöt eivät edelleenkään suosittele matkustamista näille alueille. Meidän vierailumme Banda Neiran kylässä sujui kuitenkin täysin rauhallisesti ja ystävällisessä hengessä.

Bandasaarilta matkamme jatkui kohti Pulau Koonille.


0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *